Reaktiopaperi 2

Käsittelen tässä reaktiopaperissa 2 artikkelia Verkko-opetuksen edut ja haitat opettajien ja opiskelijoiden arvioimina. Artikkelin ovat kirjoittaneet Anne Nevgi ja Miika Rouvinen. Oma kehittämishankkeeni on luoda Satakunnan ammattikorkeakoululle yhtenäinen verkkomentorikoulutus, jonka käytyään mentori pystyy enenevissä määrin ohjaamaan toimipisteensä opettajien verkkopedagogisia ratkaisuja omilla verkkokursseillaan. Nevgin ja Rouvisen artikkeli käsittelee juuri niitä kehittämishankkeeni keskeisiä teemoja, jotka ovat selkeitä parannuskohteita Satakunnan ammattikorkeakoulun verkkomentorikoulutuksessa. Edellä mainuttu artkkeli tarkastelee opettajien ja opiskelijoiden kielteisiä ja myönteisiä kokemuksia verkko-opetuksesta.

Tutkimuksessa Verkko-opetuksen edut ja haitat opettajien ja opiskelijoiden arvioimina keskeisimmäksi kokemukseksi sekä opettajien että opiskelijoiden keskuudessa nousee vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyvät asiat, sillä sekä molemmat ryhmät nostivat ne esiin sekä myönteisissä että kielteisissä kokemuksissaan verkko-opetuksessa. Mielestäni verkkomentorikoulutuksen pitäisi antaa konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja siitä, miten vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan verkkokurssilla. Tällä tarkoitan sitä, että koulutuksesta ainakin puolet on linkitetty jotenkin näihin teemoihin. Koulutukseen pitäisi sisällyttää osio, jossa tuleville mentoreille näytetään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vuorovaikutteisuutta on tuettu erilaisilla verkkototeutuksilla. Tällaisia esimerkkejä pitäisi olla tehtävistä, joissa on käytetty keskustelufoorumia, chattia, roolipelejä, toisten opiskelijoiden töiden analysointia jne. Näiden tehtävien pitäisi olla mahdollisimman erilaisia ja eritavoin linkitettyjä itse opittavaan asiaan. Näin mentorit voisivat ja osaisivat neuvoa muita opettajia ottamaan tällaisia toimintoja käyttöön erilaisten tehtävien yhteydessä. Mentoreilla pitäisi olla myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten opiskelijoita motivoidaan vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Toisin sanoen mentorin pitäisi pystyä sanomaan ohjattavalleen: ” Kannattaisi koettaa tätä tai tuota tällä kertaa.”

Vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset liittyivät Nevgin ja Rouvisen tutkimuksessa myös siihen, että opettaja ”näkyi” verkossa. Verkkokurssi ei tuo opiskelijalle onnistumisen kokemusta, mikäli hän ei koe saavansa riittävästi palautetta opettajalta tai opettaja ei vastaa saamiinsa viesteihin. Mentoreiden pitäisi siis myös osata ohjata opettajia ”päivystämään” omalla verkkokurssillaan: keskustelufoorumi pitäisi lukea riittävän usein, opettajan pitäisi antaa opiskelijoille tiedotteita riittävästi, samoin lisäohjeistuksia, myös palautetta pitäisi antaa tarpeeksi. Mentoreiden pitäisi siis osata edellä kuvattuun toimintaan verkossa. Tässäkin tapauksessa pitäisi mentoreille mielestäni antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten hyvän verkko-ohjaajan tulisi toimia. Heidät pitäisi myös ohjata kannustamaan opettajia tähän vuorovaikutteisuuteen ja markkinoimaan sen aikaansaamaa hyötyä verkko-opetuksessa. Opettajatkaan eivät saa verkko-opetuksessa onnistumisen kokemuksia, mikäli vuorovaikutteisuus ei verkkokurssilla onnistu. Ja jos onnistumisia ei tule, verkko-opetus saattaa jäädä vain kokeiluksi.

Nevgin ja Rouvisen tutkimuksessa hyvin keskeiseksi asiaksi onnistuneen verkko-opetuksen kannalta nousi myös kurssin hyvä suunnittelu. Koko kurssikokonaisuus pitää suunnitella huolellisesti. Myös tehtävät pitää ohjeistaa riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Mielestäni verkkomentorikoulutuksen yksi teema pitäisi olla selkeän verkko-ohjeistuksen laadinta. Kun mentorit avustavat opettajia tehtävien verkkoon viemisessä ja laadinnassa, heidän pitäisi myös samalla pystyä antamaan ohjeita ja vinkkejä siitä, miten laaditaan selkeä tehtävänanto. Moni opettaja ei vielä tiedä, että mitä selkeämmän ohjeen laatii, sitä vähemmän tehtävä tuottaa opettajalleen lisätöitä erilaisten kysymysten muodossa opiskelijoiden taholta. Se tehtävä, joka annetaan tunnilla kotitehtäväksi, ei välttämättä toimi samoilla ohjeistuksilla verkossa, sillä opettaja ei ole tarkentamassa antamaansa verkko-ohjeistusta.

TieVie-portfolioni sisältörunko:

1. Kehittämishankkeen dokumentit
· Haastattelut (nykyiset mentorit ja koulutusjohtajat)
· Kirsti Jasu-Kuusiston kommentit
· Omat pohdinnat aiheesta
· Toisen asteen opettajille suunnatun Ope.fi II-tason koulutuksen palautteiden yhteenvetoa
· Kehittämishanke valmiina versiona

2. Omat pohdinnat
· Pohdintoja omasta oppimisestani
· Pohdintoja siitä, miten hyödynnän oppimaani työssäni
· Jatkokehitysideoita
· Saamani palautteen pohdintaa
· Ideoita ja ajatuksia TieVie-koulutuksen ajalta

3. Verkkojaksojen lopputuotokset

4. Reaktiopaperit